文法 Kielioppi
Japanin kielestä yleisesti
Japanissa puhutaan eri asuissa, riippuen siitä kuka on vastapuolella.
Perus jaottelussa käytetään kolmea eri tasoa:
普通体 Futsūtai - Tavallinen /
epämuodollinen puheasu. Tätä käytetään normaalisti vain perheen, ystävien tai itseä
nuorempien kanssa keskustellessa. Tällä tavalla puhuttaessa verbeissä käytetään
sanakirjamuotoa ja desu-pääte jää pois, tai käytetään lyhyempää da-päätettä.
丁寧体 Teineitai - Kohtelias puheasu.
Tätä käytetään keskustellessa, vieraiden, tuttavien, sekä vanhempien tai ylemmässä
hierarkiassa olevien kanssa. Verbeissä käytetään kohteliasta masu-muotoa ja
lauseet päätetään kohteliaaseen kopulaan desu.
敬語 Keigo - Kunniakieli.
Tätä käytetään keskustellessa esim. asiakkaiden, esimiesten, tai vieraiden kanssa.
Myös voi olla hyvä käyttää jos on mokannut pahasti. Keigo jaoitellaan vielä muutamaan
eri tasoon eli, Sonkeigo, Kenjōgo, Teichōgo ja Bikago.
| Tyyli | Japaniksi | Milloin käytetään? | Esimerkki (syödä) |
|---|---|---|---|
| Futsūtai (Tavallinen) | 普通体 | Ystävät, perhe, epämuodolliset tilanteet. | taberu |
| Teineitai (Kohtelias) | 丁寧体 | Vieraat ihmiset, tuttavat, peruskohteliaisuus. | tabemasu |
| Sonkeigo (Kunnioittava) | 尊敬語 | Puhuttaessa ylemmässä asemassa olevan (esim. asiakas) tekemisistä. | meshiagaru |
| Kenjōgo (Nöyrä I) | 謙譲語 | Puhuttaessa omista teoista suhteessa ylempään henkilöön. | itadaku |
| Teichōgo (Nöyrä II / Kohtelias nöyrä) | 丁重語 | Muodollinen puhe omista teoista (esim. puheet, uutiset). | itadakimasu |
| Bikago (Kaunistava) | 美化語 | Sanojen hienostuneempi muoto (lisätään usein o- tai go-). | o-shokuji (aterioida) |
Hiragana
Pääasiallinen tapa kirjoittaa japania. Käytetään silloin kun sanat ovat japanilaisperäisiä.
Hiragana taulukko
| あ a | い i | う u | え e | お o |
|---|---|---|---|---|
| か ka | き ki | く ku | け ke | こ ko |
| さ sa | し shi | す su | せ se | そ so |
| た ta | ち chi | つ tsu | て te | と to |
| な na | に ni | ぬ nu | ね ne | の no |
| は ha | ひ hi | ふ fu | へ he | ほ ho |
| ま ma | み mi | む mu | め me | も mo |
| や ya | ゆ yu | よ yo | ||
| ら ra | り ri | る ru | れ re | ろ ro |
| わ wa | を o/wo | |||
| ん n | ||||
| が ga | ぎ gi | ぐ gu | げ ge | ご go |
| ざ za | じ ji | ず zu | ぜ ze | ぞ zo |
| だ da | ぢ ji | づ zu | で de | ど do |
| ば ba | び bi | ぶ bu | べ be | ぼ bo |
| ぱ pa | ぴ pi | ぷ pu | ぺ pe | ぽ po |
Katakana
Tätä kirjoitusasua käytetään kun kirjoitetaan lainasanoja.
Katakana taulukko
| ア a | イ i | ウ u | エ e | オ o |
|---|---|---|---|---|
| カ ka | キ ki | ク ku | ケ ke | コ ko |
| サ sa | シ shi | ス su | セ se | ソ so |
| タ ta | チ chi | ツ tsu | テ te | ト to |
| ナ na | ニ ni | ヌ nu | ネ ne | ノ no |
| ハ ha | ヒ hi | フ fu | ヘ he | ホ ho |
| マ ma | ミ mi | ム mu | メ me | モ mo |
| ヤ ya | ユ yu | ヨ yo | ||
| ラ ra | リ ri | ル ru | レ re | ロ ro |
| ワ wa | ヲ wo | |||
| ン n | ||||
| ガ ga | ギ gi | グ gu | ゲ ge | ゴ go |
| ザ za | ジ ji | ズ zu | ゼ ze | ゾ zo |
| ダ da | ヂ ji | ヅ zu | デ de | ド do |
| バ ba | ビ bi | ブ bu | ベ be | ボ bo |
| パ pa | ピ pi | プ pu | ペ pe | ポ po |
Kanji
Alun perin Kiinasta lähtöisin oleva kirjoitusmuoto, mikä on otettu
käyttöön Japanissakin, kun heillä ei vielä ollut omaa
kirjoitusjärjestelmää.
Tästä syystä kanji merkeillä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta
kaksi lukutapaa, eli 訓読
み Kun’yomi joka on Japanilainen lukutapa ja
音読み On’yomi, joka
perustuu Kiinalainen ääntämiseen.
Kun-lukutapaa käytetään yleensä silloin,
kun kanji-merkki on yksinään tai sen perässä on hiragana merkistöä
esim: 山 = yama, eli vuori.
On-lukutapaa käytetään yleensä yhdyssanoissa, sekä sanoissa joissa on
kaksi tai useampia kanjeja yhdessä esim: 火山
= kazan (zan-osa sanasta), eli tulivuori.
Kanji taulukko
Tämä taulukko ei ole täydellinen, mutta päivittyy sitä mukaan, kun julkaisija
saa aikaiseksi / päänsärky helpottaa.
"Kuka tähän junaan hyppää ja nämä opiskelee, saa hän minun kunnioituksen!"
アキ 令和8
| Numero | Kanji | Kun | On | Suomeksi |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 日 | ひ (hi) | ニチ (nichi) | Aurinko, päivä |
| 2 | 月 | つき (tsuki) | ゲツ (getsu) | Kuu, kuukausi |
| 3 | 木 | き (ki) | モク (moku) | Puu |
| 4 | 山 | やま (yama) | サン (san) | Vuori |
| 5 | 川 | かわ (kawa) | セン (sen) | Joki |
| 6 | 田 | た (ta) | デン (den) | Riisipelto |
| 7 | 人 | ひと (hito) | ジン (jin) | Ihminen |
| 8 | 口 | くち (kuchi) | コウ (kou) | Suu |
| 9 | 車 | くるま (kuruma) | シャ (sha) | Auto |
| 10 | 門 | かど (kado) | モン (mon) | Portti |
| 11 | 火 | ひ (hi) | カ (ka) | Tuli |
| 12 | 金 | かね (kane) | キン (kin) | Kulta, raha |
| 13 | 土 | つち (tsuchi) | ド (do) | Maa |
| 14 | 子 | こ (ko) | シ (shi) | Lapsi |
| 15 | 女 | おんな (onna) | ジョ (jo) | Nainen |
| 16 | 学 | まなぶ (manabu) | ガク (gaku) | Opiskella |
| 17 | 生 | いきる (ikiru) | セイ (sei) | Elämä |
| 18 | 先 | さき (saki) | セン (sen) | Edellä |
| 19 | 私 | わたし (watashi) | シ (shi) | Minä |
| 20 | 一 | ひとつ (hitotsu) | イチ (ichi) | Yksi |
| 21 | 二 | ふたつ (futatsu) | ニ (ni) | Kaksi |
| 22 | 三 | みっつ (mittsu) | サン (san) | Kolme |
| 23 | 四 | よっつ (yottsu) | シ (shi) | Neljä |
| 24 | 五 | いつつ (itsutsu) | ゴ (go) | Viisi |
| 25 | 六 | むっつ (muttsu) | ロク (roku) | Kuusi |
| 26 | 七 | ななつ (nanatsu) | シチ (shichi) | Seitsemän |
| 27 | 八 | やっつ (yattsu) | ハチ (hachi) | Kahdeksan |
| 28 | 九 | ここのつ (kokonotsu) | キュウ (kyuu) | Yhdeksän |
| 29 | 十 | とお (too) | ジュウ (juu) | Kymmenen |
| 30 | 百 | もも (momo) | ヒャク (hyaku) | Sata |
| 31 | 千 | ち (chi) | セン (sen) | Tuhat |
| 32 | 万 | よろず (yorozu) | マン (man) | Kymmenentuhatta |
| 33 | 円 | まるい (marui) | エン (en) | Jeni |
| 34 | 年 | とし (toshi) | ネン (nen) | Vuosi |
| 35 | 上 | うえ (ue) | ジョウ (jou) | Ylhäällä |
| 36 | 下 | した (shita) | カ (ka) | Alhaalla |
| 37 | 中 | なか (naka) | チュウ (chuu) | Sisällä |
| 38 | 大 | おおきい (ookii) | ダイ (dai) | Iso |
| 39 | 小 | ちいさい (chiisai) | ショウ (shou) | Pieni |
| 40 | 本 | もと (moto) | ホン (hon) | Kirja |
| 41 | 半 | なかば (nakaba) | ハン (han) | Puoli |
| 42 | 分 | わける (wakeru) | ブン (bun) | Jakaa, osa |
| 43 | 力 | ちから (chikara) | リョク (ryoku) | Voima |
| 44 | 何 | なに (nani) | カ (ka) | Mikä |
| 45 | 明 | あかるい (akarui) | メイ (mei) | Kirkas |
| 46 | 休 | やすむ (yasumu) | キュウ (kyuu) | Lepo |
| 47 | 体 | からだ (karada) | タイ (tai) | Keho |
| 48 | 好 | すき (suki) | コウ (kou) | Tykkää |
| 49 | 男 | おとこ (otoko) | ダン (dan) | Mies |
| 50 | 林 | はやし (hayashi) | リン (rin) | Lehto |
| 51 | 森 | もり (mori) | シン (shin) | Metsä |
| 52 | 間 | あいだ (aida) | カン (kan) | Väli |
| 53 | 畑 | はたけ (hatake) | ― | Pelto |
| 54 | 岩 | いわ (iwa) | ガン (gan) | Kallio |
| 55 | 目 | め (me) | モク (moku) | Silmä |
| 56 | 耳 | みみ (mimi) | ジ (ji) | Korva |
| 57 | 手 | て (te) | シュ (shu) | Käsi |
| 58 | 足 | あし (ashi) | ソク (soku) | Jalka |
| 59 | 雨 | あめ (ame) | ウ (u) | Sade |
| 60 | 竹 | たけ (take) | チク (chiku) | Bambu |
| 61 | 米 | こめ (kome) | ベイ (bei) | Riisi |
| 62 | 貝 | かい (kai) | バイ (bai) | Nilviäinen |
| 63 | 石 | いし (ishi) | セキ (seki) | Kivi |
| 64 | 糸 | いと (ito) | シ (shi) | Lanka |
| 65 | 花 | はな (hana) | カ (ka) | Kukka |
| 66 | 茶 | ― | チャ (cha) | Tee |
| 67 | 肉 | ― | ニク (niku) | Liha |
| 68 | 字 | あざ (aza) | ジ (ji) | Kirjain |
| 69 | 物 | もの (mono) | ブツ (butsu) | Esine |
| 70 | 牛 | うし (ushi) | ギュウ (gyuu) | Lehmä |
| 71 | 馬 | うま (uma) | バ (ba) | Hevonen |
| 72 | 鳥 | とり (tori) | チョウ (chou) | Lintu |
| 73 | 魚 | さかな (sakana) | ギョ (gyo) | Kala |
| 74 | 新 | あたらしい (atarashii) | シン (shin) | Uusi |
| 75 | 古 | ふるい (furui) | コ (ko) | Vanha |
| 76 | 長 | ながい (nagai) | チョウ (chou) | Pitkä |
| 77 | 短 | みじかい (mijikai) | タン (tan) | Lyhyt |
| 78 | 高 | たかい (takai) | コウ (kou) | Korkea |
| 79 | 安 | やすい (yasui) | アン (an) | Halpa, rauhallinen |
| 80 | 低 | ひくい (hikui) | テイ (tei) | Matala |
| 81 | 暗 | くらい (kurai) | アン (an) | Pimeä |
| 82 | 多 | おおい (ooi) | タ (ta) | Paljon |
| 83 | 少 | すくない (sukunai) | ショウ (shou) | Vähän |
Verbit
Verbit ovat tekemistä.
Alla olevassa taulukossa muutama esimerkki miten verbit taipuvat
eri aikamuodoissa. Huom. viimeisenä yksi poikkeuksista. (Voi olla myös
muitakin, mutta ei ole tullut vastaan)
| Preesens myönteinen | Preesens kielteinen |
Mennyt myönteinen | Mennyt kielteinen |
-masu muoto Suomeksi |
|---|---|---|---|---|
| -masu | -masen | -mashita | -masen deshita | |
| kimasu | kimasen | kimashita | kimasen deshita | Tulla |
| tabemasu | tabemasen | tabemashita | tabemasen deshita | Syödä |
| nomimasu | nomimasen | nomimashita | nomimasen deshita | Juoda |
| iwaimasu | iwaimasen | iwaimashita | iwaimasen deshita | Juhlia |
| kaerimasu | kaerimasen | kaerimashita | kaerimasen deshita | Palata |
| desu | ja arimasen | deshita | ja arimasen deshita |
Japanin kieliopissa on kaksi pääasiallista verbiryhmää, I ja II, jotka
taipuvat hieman eri tavoin. Epäsäännöllisiä verbejä on vain kaksi!
- Perusmuoto on muoto, jossa sana löytyy sanakirjasta.
- masu-muoto on kohtelias muoto, jota käytetään yleisessä keskustelussa, esim. kadulla tavatessa tuntemattoman, joka ei ainakaan ole huomattavasti vanhempi.
- te-muotoa käytetään pyyntöihin (menethän), jatkuvaan tekemiseen (olen syömässä), tai verbien yhdistämiseen (syödä ja mennä elokuviin) Esim: 食べてください syöthän
- tai-muodolla ilmaistaan halua tehdä
Esim: 寿司を食べたい Haluan syödä sushia., たべたくない En halua syödä. - ni-muodolla määritetään tarkoitus
Esim: レストランへ食べに行く resutoran e tabe ni iku - Potential-muotoa käytetään ilmaisemaan pystymistä (voin syödä)
Esim: 寿司が食べられる Voin syödä sushia
Jos se on passiivissa
Esim: 食べられる tulla syödyksi - Causativessa laitetaan joku tekemään
Esim: 食べさせる aittaa joku syömään
| I-ryhmä perusmuoto | -masu | te-muoto | potential passiivi |
causative |
|---|---|---|---|---|
| nomu | nomimasu | nonde | nomeru | nomaseru |
| iwau | iwaimasu | iwatte | iwaeru | iwaseru |
| keru | kaerimasu | ketta | kereru | keraseru |
| II-ryhmä perusmuoto | -masu | te-muoto | potential passiivi |
causative |
| taberu | tabemasu | tabetai | taberareru | tabesaseru |
| iru | imasu | ite | irareru | isaseru |
| Epäsäännölliset perusmuoto | -masu | te-muoto | potential passiivi |
causative |
| kuru | kimasu | kite | korareru | koraseru |
| suru | shimasu | shite | korareru | kosaseru |
Partikkeleilla määritetään mitä sanotaan
Japanissa on muutamia partikkeleita 助詞
, joilla määritetään sanan tehtävä
lauseessa.
Tässä muutama yleinen. (normaalisti partikkelit kirjoitetaan yhteen, mutta
tässä tapauksessa laitoin välilyönnin eteen- ja taakse, jotta esimerkki
on helpommin huomattava)
- は (wa) on teemapartikkeli, mikä merkitsee
lauseen teeman tai aiheen. Esim:
わたし は 日本語のがくせいです。
Watashi wa nihon-go no gakusei desu.
Minä olen japaninkielen opiskelija. - が (ga) on subjektipartikkeli, eli sillä
korostetaan lauseen kohdetta tai tekijää. Esim:
駅 が あります。
Eki ga arimasu.
Asema on olemassa / Täällä on asema. - を (o) on objektipartikkeli, eli merkitsee
tekemisen kohteen eli objektin. Esim:
みず を のみます。
Mizu o nomimasu.
Juon vettä. - の (no) on omistus- ja liitospartikkeli, eli
sillä yhdistetään substantiiveja. Esim:
これはわたし の くるまです。
Kore wa watashi no kuruma desu.
Tämä on minun autoni. - に (ni) kohdepartikkeli (voi liittyä myös
aikaan tai paikkaan). Esim:
コンビニ に いきます。
Konbini ni ikimasu.
Menen lähikauppaan.
7時 に おきます。
Nana-ji ni okimasu.
Herään kello seitsemän. - へ (he) on suuntapartikkeli, eli se osoittaa
liikkeen suunnan. Esim:
にほん へ いきたいです。
Nihon e ikitai desu. (h- kirjain häviää)
Haluaisin mennä Japaniin. (Japaniin päin) - で (de) paikka-, väline- tai syypartikkeli,
eli sillä osoitetaan missä tapahtuu. Esim:
レストラン で たべます。
Resutoran de tabemasu.
Syön ravintolassa.
くるま で いきます。
Kuruma de ikimasu.
Menen autolla. - と (to) on yhdistävä partikkeli, eli sitä
käytetään kuin suomen kielen "ja", tai "kanssa" sanaa. Esim:
ごはん と たまごをたべました。
Gohan to tamago o tabemashita.
Söin riisiä ja kananmunaa.
ともだちとあそびます。
Tomodachi to asobimasu.
Vietän aikaa ystävän kanssa. - も (mo) "myös" tai "sekä". Esim:
わたし も 日本語がすきです。
Watashi mo nihon-go ga suki desu.
Minäkin pidän japanin kielestä. - か (ka) on kysymyspartikkeli, eli lisäämällä
se lauseen loppuun lause muuttuu kysymykseksi. Esim:
あれはなんです か。
Are wa nan desu ka?
Mikä tuo on? - ね (ne) on lauseen lopetuspartikkeli, mikä
muuttaa lauseen kysymään kuulijalta että "eikö niin". Esim:
いいてんきですね。
Ii tenki desu ne.
Onpa hyvä sää, eikö olekin? - よ (yo) on lauseen lopetuspartikkeli, mikä
korostaa uutta tietoa, tai voidaan käyttää jos puhuja on erityisen varma
asiastaan. Esim:
あさごはんはおいしいです よ ！
Asagohan wa oishii desu yo!
Aamupala on hyvää, usko pois!
Aizuchi
Aizuchi 相槌 , on sanontoja mitä käytetään samalla, kun kuunnellaan vastapuolen puhetta, jotta vastapuoli tietää, että kuulija on hereillä, tai ehkä jopa ymmärtää mitä hänelle kerrotaan.
- hai はい = kyllä
- ee ええ = aivan
- hee へぇー = vai niin
- anoo あのう = tuota / anteeksi, mutta
- eeto えーと = öö (kun pohtii vastausta)
- sō desu ne そうですね = vai niin
- sō desu ka そうですか = onko näin
- Hontō ほんとう = oikeasti?
- Naruhodo なるほど = ymmärrän
Pelejä
Täältä löytyy pelejä millä voitte testata oppimaanne.