Ruoka

Bento 弁当べんとう

Bento on perinteinen Japanilainen eväsrasia, mikä muodostuu ateriakokonaisuudsta, joka usein noudattaa kaavaa 4:3:2:1, eli ateria ainesten suhdeluvun. Esim. 4 osaa riisiä, 3 osaa lihaa (päälisuke), 2 osaa vihanneksia ja 1 osaa pikkelssiä. Mutta myös muita suhteita on olemassa. Yksi tärkeä osa bentoissa on myös se että ne ovat näyttäviä ja sopusuhtaisia kokonaisuuksia.
Benton historia juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin ylimöstö alkoi ottaa eväslaatikoita retkille.
Suosittuja bentoja:

• Ekiben on bento mitä myydään rautatieasemilla yleensä erityisestä bentokioskista. Nämä bentot saattavat pitää sisällään paikallisia erikoisuuksia, eli kannattaa testata jos sielläpäin liikkuu.
• Kyaraben on bento mikä on missä ruoka on muotoiltu muistuttamaan jotain suosittua hahmota, esim. pikachu, tai joku muu animehahmo tai eläin. Yleensä suunnattuja lapsille, mutta kyllä niitä muutkin voivat syödä.
• Makunouchi on perinteinen bento, mikä pitää sisällään useita pieniä annoksia. Nämä ovat yleisiä Ekiben bentoja.
• Osechi-ryori kuuluu Japaniaiseen uudenvuoden juhlintaan. Osechin tunnistaa niiden laatikosta, mikä on koristeellinen lakattu puulaatikko nimeltään jūbako. Kuten normaalitkin bento laatikot, myös jūbako säilytetään ennen ja ruokailun jälkeen pinottuna. Koska kyseessä on juhla annos, on annoksen raaka-aineisiin panostetu erityisesti ja annoskokonaisuus saattaa sisältää jopa 16 pientä annosta, jotka ovat monesti värikkäitä ja symbolisia. Annoksen tarkoitus on tuottaa perheelle onnea ja menestystä sekä uudenvuoden jumalat (toshigami 年神としがみ ) tervetulleeksi. Ateriat ovat historiallisesti kestämään ilman kylmäsäilytystä, jotta perheen äiti saa levätä vuoden ensimmäiset päivät. Ateria nautitaan yleensä vuoden kolmen ensimmäisen päivän aikana (san-ga-nichi 三箇日さんがにち ). Nykyään Osechin voi myös ostaa kaupoista sekä ravintoloista.

Sushi 寿司すし

Ehkä kuuluisin Japanilaisista ruuista eli sushi, mikä ei Suomenniemellä yleisen käsityksen mukaan tarkoita raakaa kalaa, vaan ruokalaji pitää sisällään riisiä ja sen lisäksi, kalaa, tai esim. kasviksia, äyriäisiä, tai kananmunaa. Myös muita täytteitä käytetään, vaikka ne ovatkin Japanin ulkopuolella suositumpia mitä Japanissa. Perinteisiä sushikaloja ovat tonnikala ja Tyynenmeren pallas. Nykyään suosituin kala on lohi, kiitos Norjalaisten 1990-luvulla aloittaneen voimakkaan lobbauksen. Tyynenmeren lohessa on loisia, jonka ansiosta aluksi Norjalaisilla oli hankaluuksia saada epäileviä Japanilaisia kokeilemaan tuonti lohta raakana koska lohen syömistä raakana pidettiin pienenä tabuna, mutta lobbaus tuotti tulosta ja 2010-luvulla lohi syrjäytti muut kalat.
Sushin valmistus alkaa aina riisistä, joka kun on keitetty, maustetaan etikalla ja sokerilla maustetulla seoksella, mutta myös muita mausteita voidaan käyttää esim. miriniä tai suolaa. Kun paremmissa sushi ravintoloissa käytetään oikeaa wasabia, joka hiotaan tarkoitukseen suunnitellulla hionta-alustalla. Muuten wasabintahnana myytävissä tuotteissa ei ole itse juurta, kuin muutama prosentti tuotteen hinnan takia. Wasabi asetetaan riisin ja täytteen väliin, jotta sen maku pääsee leviämään tasaisemmin ympäri suuta, kuin jos se olisi laitettu esim sushin päälle, tai sekoitettuna soijakastikkeeseen. Sushi nautitaan yleisesti kastamalla suupala soijaan ja sushi etiketin mukaan se tapahtuu dippaamalla täyte, ei riisi sillä riisi imee soijaa itseensä, jolloin ruuan oma maku peittyy soijan makuun.
Sushi laatuja on useita, mutta yleisimmät ovat nigirizushi ja makizushi.
Nigirizushi pitää sisällään riisipedin (yleensä neliskanttinen) jonka päällä on raakaa kalaa, myös muita täytteitä voidaan käyttää.
Makizushi on merilevän sisään kääritty riisiä ja yleisimmin raakaa kalaa sisältävä kääre, mikä on leikattu suupaloiksi. Kääriminen tapahtuu käärimiseen suunnitellulla bambumatolla, jos sushi kääritään käsin, sitä taas kutsutaan temakizushiksi.
Kun sushi yleistyi Suomessa niiden syöminen haarukalla ja veitsellä oli yleistä, mutta tietynlaiseen authentisuuteen pyrkivät ihmislapset keksivät alkaa syömään niitä puikoilla, joka ei itsessään ole väärin, sillä ihmiset saavat tehdä asioita miten haluavat, kunhan eivät satuta muita. Mutta Japanissa paikalliset syövät sushia yleisesti sormilla ilman työkaluja. Jos Japanissa kuitenkin menee ravintolaan ja haluaa syödä puikoilla, niin sitä ei yleensä pidetä epäkohteliaana tai vääränä. Vieraillessa laadukkaassa sushiravintolassa, missä ruoka kasataan tilauksen mukaan, osaa sushikokki ottaa huomioon sen miten asiakas syö ruokansa. Jos asiakas haluaa käyttää puikkoja, niin kokki voi puristaa sushin tiukemmaksi mitä kun asiakas käyttää sormia syömiseen, jolloin sushi kestää paremmin puikkojen aiheuttamaa painetta.

Sashimi 刺身さしみ

Sashimi on kalaa tai muita syömäkelpoisia mereneläimiä, mitä nautitaan raakana. Sana sashimi tulee kahdesta sanasta sashi, eli lävistetty ja mi joka tarkoittaa vartaloa.
Sashimi tarjoillaan yleensä soija kastikkeen kanssa, johon sitä dipataan juuri ennen syömistä. Erillaisia kastikkeita on useita,joista tavallisin on Mizore, missä soijan sekaan lisätään retikkaa. Shoga-shōyuu on soijaa inkiväärillä. Gimo-shōyū taas on soijaa kalan maksalla.
Soijan kanssa voidaan tarjoilla myös wasabia, joka yleensä valellaan kalan pintaan, mutta joissain tapauksissa sitä voidaan lisätä myös soijaan, vaikkakin se saattaa puritisteja hirvittää. Myös muitakin mauisteita voidaan käyttää, vaikka ne ovatkin ainakin japanin ulkopuolella vähän harvinaisempia. Sashimia voidaan kastaa myös etikkaan, jolla kala säilyy tuoreen makuisena pidemmän aikaa.
Sashimi tarjoillaan joko valmiiksi siivutettuna, tai joskus jopa leikattuna tilauksen mukaan. Sashimia tarjoillessa lautasella on yleensä useampia eri lajeja ja kolme erilaista on vissiin yleisin tarjoilumäärä.
Käytettävä kalanliha voi olla, joko punaista tai vaaleaa, jolloin niitä sekoittamalla saadaan annokseen näyttävyyttä. Myös muita koristeita voi olla lautasella, esimerkiksi lehtiä, tai kukkia.

Yleisiä sashimi raaka-aineita:
Lohi 鮭 "Sake", mustekala いか "Ika", katkarapu えび "Ebi" tonnikala マグロ "Maguro", tonnikalan vatsalihasta おおとろ "Ōtoro" Mustekala たこ "Tako"

Rāmen ラーメン

Rāmenin juuret ovat Kiinassa, mutta ruokalajina se hioutui loistoonsa saavuttuaan Japaniin. Allekirjoittaneen mielestä Fukuokan Prefectureen.
Sana "ramen" on Japania, joka on kehittynyt Kiinalaisesta sanasta ”lāmiàn”, joka tarkoittaa vedettyjä nuudeleita. lā = vetää ja miàn = nuudeli.
Ramen saapui Japaniin Yokohaman kauppasataman kautta kiinalaisten maahanmuuttajien toimesta 1800- luvulla. Japanin ensimmäinen ramen-ravintola (ramen-ya) avautui Tokioon vuonna 1910, josta ruokalaji lähti leviämään ympäri maata.
1950 luvulla Fukuokassa keksittiin kuuluisa maitomainen kastike tonkotsu-liemi (Tonkotsu ramen 豚骨とんこつ ラーメン). Vuonna- 1958 Momofuku Ando 安藤 百福あんどう ももふく kehitti ruokalajin yritykselleen Nissin Food Products Co., Ltd. 日清食品ホとんこつールディングス株式会社, mistä tuli ehkä tärkein ruokalaji opiskelioille eli pikanuudeli. Alkuperäistä tuotetta myydään nimellä Nissin Chikin Ramen 日清チキンラーメン, eli Nissin kana ramen. Pikanuudelin lisäksi myynnissä on myös tuore versiota ramenista, mutta puritistit tekevät ne tietysti itse omalla reseptillään.
Ramen kuuluu syödä keittona, joten liemiä (tare 垂たれ) on keksitty useita, josta tässä muutama:

• Shio (suola) on kirjas, tai vaalea liemi, jota käytetään yleensä kanan, kalan tai vihannesten kanssa. Liemityypeistä kevein.
• Soija (shoyu tare) on perinteisin Japanilainen ramen muoto. Liemi voi olla kirkasta, tai ruskeaa, joka valmistetaan yhdistämällä soijakastiketta dashiin 出汁だし (kanaa tai mereneläviä sisältävä liemipohja). Liemen makuprofiili pitää sisällään suolaista ja makeaa.
• Tonkotsu (HUOM! ei tokatsu, sillä se on porsaanleike) on liemi joka valmistetaan keittämällä sian sorkkia (myös muita ruhonosia voidaan käyttää kunhan ne pitävät sisällään luita) tuntikausia. Tällä saadaan valmistumaan maidon valkea, täyteläinen kastike. kastike maustetaan yleensä tarella (yleisnimi dip- tai maustekastikkeelle). Tonkotsu on lähtöisin Kyushusta, jossa se tunnetaan nimellä Hakata-ramen, yhden Fukuokan suuralueen Hakata-ku jap. 博多区はかたく mukaan.
• Tori paitan valmistetaan keittämällä kanan luita sekä ruuan kanan valmistuksesta yli jääneitä osia osia kunnes liemi muuttuu maitomaiseksi, eli vähän samaan tapaan kuin tonkotsu.
• Misokastikkeess käytetään misotahnaa boostaamaan liemen makua. Miso tekee liemestä sameaa.
• Gyokai on Japanissa suosittu kastike, joka valmistetaan kalasta, tai äyriäisistä. Kastikkeen makuprofiili on voimakkaan umaminen.
• Tantanmen on eräs muunnelma Kiinalaisesta dan dan -nuudeliannoksesta. Japanilainen versio on kermaisempi, täyteisempi ja mausteinen, kun taas Kiinalainen versio on tulisempi ja kuivempi.
• Tsukemen on annos mikä on erityisen suosittu kuumina kesä päivinä, koska tämä annos tarjoillaan kylmillä nuudeleilla jotka dipataan kuumaan liemeen.

• Chāshū 叉燒チャーシュー. Ei pidä sekoittaa Kiinalaiseen versioon, missä sian kylki tai muu osa paahdetaan korkeassa lämmössä, joko uunissa tai avotulella. Japanilainen versio valmistetaan rullaamalla porsaan kylki tuikaksi rullaksi ja hauduttamalla liemessä useita tunteja miedolla lämmöllä. Tällä saadaan rikottua lihan sidekudokset, jonka ansiosta liha saadaan "sulamaan" suuhun. Haudutusliemessä käytetään pääasiassa soijakastiketta, miriniä ja sakea, mutta myös muita mausteita voidaan käyttää.
• Kamaboko 蒲鉾かまぼこ on suolattua surimia, joka on yleinen Japanilaisessa keittiössä. Kaikille Naruto faneille on tuttu kambokoversio nimeltä Narutomaki mikä on sarjan protagonistin lempi ramenin näkyvä päällinen.
• Ajitsuke Tamago 味付あじつけ 卵たまご on pehmeäksi keitetty kananmuna, mikä on yleensä marinoitu suola-makeassa liemessä. Oikeaoppisesti keitto tapahtuu siten että keltuainen jää juoksevaksi "kermaiseksi", tämän jälkeen marinointi muutamasta tunnista aina 12 tuntiin, mutta oman maun mukaan tekeminen on suotavaa. Pidemmällä marinoinnilla saadaan voimakkaampi tumma väri, joka on imeytynyt syvemmälle valkuaiseen, mutta kannattaa ottaa myös huomioon maun voimistuminen, sekä jos marinointiaika pitenee huomattavasti munan koostumukseen rakenteen kiinteytymisenä.
• Nori 海苔のり on syötävää merilevää, joiden yleisimmät lajit ovat Porphyra yezoensis ja Porphyra tenera. Levä kuivataan ja muotoillaan arkeiksi, mitä myydään pinottuna ja pussitettuna, mutta sitä myydään myös hiutaleina ja siivuina.
• Menma メンマ on bambunversoja jotka ovat ensiksi aurinkokuivattu (tai muuten käsitelty) ja sen jälkeen maitohappokäytetty. Menma on pääasiassa valmistettu kiinassa, mutta tämä on listalla, koska tuote on todella yleinen ramen päällinen.

Udon うどん

Udon-nuudelit ovat valmistettu vehnäjauhosta, suolasta sekä vedestä. Niiden tyypillinen väri on valkoinen ja ne ovat erityisen paksuja ja pehmeitä. Udon-nuudeleita voidaan tarjoilla kylmänä tai kuumana, riippuen vuodenajasta. Myös lisukkeita voidaan valita vuodenajan mukaan.
Yksinkertaisimmillaan udon tarjoillaan pelkässä dashista, soijasta ja mirinistä valmistetusta kastikkeessa (kake udon). Yleisiä päällisiä on tempura (uppopaistettu katkarapu tai kakiage), abura-age (tofua rasvassa soijassa, mirinillä ja sokerilla paistettua), kamaboko-kalakakkuja ja mausteita. Eri alueilla on oma liemensä, mutta niitä voi jaotella tummaan soijakastikkeeseen koikuchi shōyu, mikä on yleisempää Itä-Japanissa ja vaaleaa soijakastiketta usukuchi shōyu, joka on yleisempää Länsi-Japanissa. Tätä jaotelmaa on myös otettu huomioon kaupoissa myytävissä pikanuudeleissa.

Soba 蕎麦そば

Soba-nuudelit ovat perinteisesti valmistettu tattarista, joten ne ovat gluteenittomia ja omaavat hieman pähinäisen maun. Ruskehtavat nuudelit ovat ohuita ja suoria, vähän spagettia muistuttavia ja niiden kypsymisaika on muutama minuutti. Japanissa mitä vaan ohutta nuudelia voidaan kutsua sobaksi, erotuksena vehnästä valmistetuista udon-nuudeleista.
Jotta nuudelia voidaan kutsua sobaksi tattarijauho pitoisuus tulee olla vähintään 30%.

Okonomiyaki お好このみ 焼やき

Okonomiyakia on sanottu Japanin munakkaaksi, tai pizzaksi, mikä ei ole täysin tuulesta temmattu. Kyseessä on paistettu ruoka, mihin tulee vehnäjauhoja, jamssia, kananmunia ja kaalia. Nesteenä voidaan käyttää vettä, tai dashi-lientä, keittämällä merilevää ja kalaa (myös instant dashi on ihan hyvää). Näiden perus aineiden lisäksi Okonomiyakin voi täyttää myös, lihalla, äyriäisillä, vihanneksilla ja juustolla, tai mitä jääkaapista sattuu löytymään. Okonomiyaki valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet ja kaatamalla ne pannulle tai paistolevylle (teppan 鉄板てっぱん) jolla se paistetaan mollemmin puolin. Paiston jälkeen Okonomiyakin päälle laitetaan okonomiyakikastiketta, nori merilevää, katsuobushia (kuivattua kalaa), majoneesia, mutta myös muita kastikkeita voidaan käyttää oman maun mukaan.
Sana Okonomiyaki tulee "okonomi" mikä tarkoittaa mistä pidät ja "yaki" paistettua.
Paras paikka testata okonomiyakia on erikoistunut ravintola, jota kutsutaan okonomiyaki-ya お好み焼き屋. Okonomiyakin kotikaupungista kiistelevät Osaka sekä Hiroshima, joissa molemmissa on kehitetty oma tyylinsä tehdä sitä, eli Osakan Kansai-tyyli ja Hiroshiman Hiroshima-tyyli. Nämä kaksi tyyliä eroavat siten, että Kansai-tyylissä kaikki ainekset sekoitetaan keskenään ennen paistamista, jolloin valmis tuote on pannukakkumainen ja Hiroshiman-tyylissä valistus tapahtuu kerroksittain, eli ensiksi paistetaan pannukakkumainen pohja, jonka päälle kerrostetaan loput tuotteet. Hiroshimassa myös saatetaan käyttää yakisoba-nuudeleita täytteinä. Myös muissa kaupungeissa on omia tyylejä, mutta nämä kaksi ovat tunnetuimmat.

Yakitori 焼やき鳥とり

Yakitori on suosittua pikaruokaa, jota yleensä syödään oluen kanssa, joko ennen illan aloitusta, tai matkalla kotiin. Yakitori tulee sanoista yaki, joka tarkoittaa hiillosta ja tori, joka tarkoittaa kanaa.
Yakitori-vartaat valellaan maustekastikkeella paistettaessa, tai suolalla ja sitruunalla. Kananpalojen lisäksi vartaassa voidaan paistaa myös kasviksia. Yakitori temillä kutsutaan myös joissain tapauksissa yleisnimenä grillivartaille, mutta perinteinen ja nimenmukainen on kanavarras. Japanista löytyy myös ravintoloita jotka ovat erikoistuneet kanan eri osiin, esim. sisäelimiin.

Tonkatsu 豚そばカツ

Tonkatsu on suosittu Japanilainen porsaanleike, missä porsas leivitetään eli kastellaan kananmunaan ja sen jälkeen pankoon. Lopuksi kyljykset fritataan kuumassa öljyssä, sekä leikataan tarjoiltavaksi. Lisukkeena tarjoillaan usein kaaliraastetta ja misokeittoa. Joskus tonkatsu voidaan laittaa voileivän väliin eli ns. tonkatsu-sando. Kastikkeena käytetään erityistä tonkatsukastiketta トンカツソース joka on vähän kuin imelämpää Worcesterkastiketta.
Tonkatsun yleisimmät muodot ovat hire ヒレ, joka on vähärasvanen versio ja rōsu ロース joka on rasvaisempi.

Donburi 丼どんぶり

Donburi tarkoittaa kulhoa. Donburi on Japanilainen ruoka mikä tarjoillaan kulhossa, missä riisin päälle on laitettu kerros hauduttamalla valmistetusta kalasta, lihasta tai vihanneksista, mutta myös tofua voidaan käyttää ja oikeastaan mitä vaan mitä jääkaapista yli on jäänyt. Haudutusliemi vaihtelee vuodenajan, alueen tai mieltymysten mukaan, mutta tyypillinen liemi koostuu, dashi-liemestä, mikä on maustettu soijalla ja mirinillä.
Tässä pari suosittua donburi annosta:

• Gyudon = naudanlihaa ja sipulia riisillä
• Tamagodon = munakokkelia sekoitettuna donburi-kastikkeeseen tarjoiltuna riisipediltä
• Katsudon = tonkatsua, sipulia ja munaa tarjoiltuna riisipedillä

Onigiri おにぎり

Onigiri on riisipallo, joka on muotoiltu komion tai soikion muotoon. Sana Onigiri tulee sanasta nigiru eli puristaa (kädessä). Onigiri on yleensä kääritty myös nori merilevään, mutta myös versioita missä se puuttuu on olemassa. Onigiri on yksi suosituimpia välipaloja Japanissa ja sen muunnoksia tai yleensä useita myödään lähes kaikissa kaupoissa missä vain on ruokaosasto, konbineista puhumattakaan.
Yksinkertaisimmillaan Onigiri on riisipallo mikä on suolattu shiomusubi 塩結しおむすび. Onigiri täytteitä voi olla myös, umeboshi, lohi, kana, tonnikala, majoneesi, mäti, katsuobushi, konbu tai soijakastike, mutta myös muita variaatioita on olemassa. Myös riisilaatuja voi olla useita sekä sitä voidaan värjätä eri tavoin, esim sekihan (azukipavuilla värjätty)...
Onigiria jäänteitä on löytynyt jopa Yayoi-kaudelta, eli gregoriaanisen kalenterin ajanlaskun alusta. Kolmiomaisen muotonsa ruoka saavutti Edo-kaudella sekä silloin alettiin myös käyttämään nori merilevää.
Itäisessä Japanissa onigiria kutsutaan myös nimellä omusubi おむすび suomeksi sitoa yhteen, ilmeisesti perinteisempi ilmaisu ja käytetään enemmän kotitekoisista onigireista.

Karē カレー

Karē on Japanin versio curry kastikkeesta, mikä normaalisti tarjoillaan riisin kanssa. Perinteisesti riisi ja Karē asetetaan lautaselle omille puolilleen, siten että ne eivät sekoitu keskenään. Myös nuudeliannoksia on olemassa Karē kastikkeella. Karē on yksi Japanin suosituimmista aterioista. Karē perustuu intialaiseen curryyn jonka Britit toivat Japaniin Meiji-kaudella 1868-1912. Curryn makuprofiili ja raaka-aineet sopivat japanilaisille, joten se lähti leviämään ympäri valtakuntaa ja sitä alettiin tarjoilla 1870-luvulla, vaikkakin sitä pidettiin luksustuotteena ja myytiin pääasiassa vain länsimaisissa ravintoloissa yōshoku 洋食 ようしょく. 1960-luvulla Karē oli jo saatavilla yleisesti ravintoloissa, sekä niiden lisäksi supermarketeissakin (takeaway annoksina).
1920-luvulla japanilainen Minejiro Yamazaki kehitti ensimmäisen japanilaisen curryjauheen ja perusti Higashiya nimisen yrityksen, mikä vaihtoi nimensä nyisyiseen S&B Foods Inc エスビー食品しょくひん 株式会社かぶしきがいしゃ.

Takoyaki たこ焼やき

Takoyaki tarkoittaa paistettua mustekalaa. Takoyaki on suosittu Japanilainen ruoka eritoten Kansain alueelta, joten Tokiossa saa nähdä vähän vaivaa jotta näistä pääsee nauttimaan, mutta ei se välttämättä mahdotonta ole. Takoyaki kehitettiin Taisho-kaudella (v.1912-1926) Osakassa ja sen keksijäksi on merkitty Tomekichi-niminen katukauppias. Vielä nykyäänkin Takoyakia myydään enimmäkseen katukojuista.
Takoyaki valmistetaan siten että taikinaa valutetaan puolipallon muotoiselle Takoyaki pannulle ja sen sisään laitetaan mustekkalaa. Kun puolipallon muotoiset puolikkaat yhdistetään saadaan taikinapallo, jota paistetaan kypsäksi. Täytteenä voidaan käyttää myös vihersipulia, inkivääriä sekä tempura-muruja. Palloja käännellään normaalisti bambutikulla tai erityisellä takoyaki-työkalulla. Takoyaki tarjoillaan normaalisti pahvi kupista, mihin pallot asetellaan ja niiden päälle kaadetaan Takoyaki-kastiketta, majoneesia, aonoria ja bonito-hiutaleita. Syöminen tapahtuu yleensä hammastikulla.
Huom! Autenttiseen Takoyaki kokemukseen kuuluu polttaa suu ensimmäisellä kerralla ja jotkut ovat onnistuneet siinä useamminkin.

Kakigōri かき氷こおり

Kakigōri eli vuoltu jää on Japanilainen jälkiruoka, jota tarjoillaan erityisesti kesäisin. Kakigōri valmistetaan jäästä, siirapista ja maitotiivisteestä, mutta myös muita raaka-aineita voidaan käyttää esim. hedelmiä, teetä, matchaa jne... Todennäköisin paikka löytää Kakigōri on kesäisestä Japanista matkailuun keskittyneistä paikoista, esim rannoilta, tai niiden läheisyydessä olevista katukojuista, kioskeista, ravintoloista, tai kahviloista. Myös Festivaaleilla voi löytyä myyntikojuja.
Kakigōrin historia ulottuu ainakin 1000-luvun alkuun kun Shōnagon Sei 清少納言せいしょうなごん mainitsi sen Tyynykirjassa "削り氷けずりひ に あまづらあまづら入れて、 新あたら しき 金椀かなまりに 入い れたる。" Lause vapaasti käännettynä "Kaavittu jää, johon lisätty amazura-makeutusta ja joka on laitettu uuteen metalliseen kulhoon. Se on ylhäistä". Kakigōri yleistyi 1800-luvulla, kun jäätä oli laajemmin saatavilla kesälläkin, kiitos jääkoneen keksimisen. Tämä johti hinnan laskemiseen, jolloin siitä tuli myös tavallisen kansalaisen saavutettavissa oleva herkku.
25. heinäkuuta tunnetaan Japanissa Kakigōri-päivänä koska päivän ääntäminen kuullostaa kesältä Numerot 7 なな = nana ja 2 ふ = fu voidaan lukea yhdessä なつ = natsu = kesä.

Takaisin ylös ↑

← Takaisin etusivulle