Selviytymisopas Japaniin

Päivän kurssi

1 € = Ladataan...¥

Maahan saapuminen

Suomalainen saa vierailla Japanissa 3 kuukautta ilman viisumia (visa on arrival), jonka jälkeen on poistuttava maasta, myös jos rahat ovat lopussa, niin kotia ja töihin lähteminen on suositeltavaa.
Huom. päivän kurssi ylhäällä.
Ennen maahan saapumista on täytettävä kaavake, missä käydään läpi, kuka on, missä majoittuu, asiat mitä on tuomassa maahan ja mitä ei saa tuoda. Tämä dokumentti voidaan täyttää joko paperisena tai suositeltavaa on, että se hoidetaan etukäteen sähköisesti seuraavalta sivulta.
Visit Japan Web

Julkinen liikenne

Japanin julkinen liikenne on kuuluisaa täsmällisyydestä, joka on eritoten suurnopeusjunaverkoston (shinkansen jap:新幹線 しんかんせん) ansiota, mutta myös muut julkisen liikenteen kulkuneuvot ovat luotettavia, vaikka eivät shinkansenille pärjääkkään, mutta eipä mailmassa mikään muukaan pärjää, niin ei ole häpeä hävitä parhaalle.
Shinkansen jutusta tuli niin pitkä, että siirsin sen omalle sivulle, jos vaikka lukijaa ei Shinkansen jostain syystä kiinnosta, niin käsitellään nyt vain muuta julkista liikennettä. Toisaalta jos junat eivät kiinnosta, niin matkusta ennemmin vaikka tuonne .
Suurnopeusjunien lisäksi kaupunkien välillä on kattava Limited Express (Tokkyū) verkosto, millä pääsee kohtuullisessa ajassa keskipitkiä siirtymiä huokeampaan hintaan mitä Shinkansen junilla.

Seuraavana on vuorossa Express / Rapid (Kaisoku) junat, mitkä pysähtyvät useammille asemille mitä Limited Express junat, mutta ovat nopeampia kuin paikallisjunat.

Paikallisjunat (Futsū / Kakueki-teisha) pysähtyvät joka asemalle, joten ovat kaikista hitaimpia maanpäälisiä junia, mutta niissä näkee ehkä parhaiten "normaaleja" japanilaisia ilman, ilman että asuu ja käy töissä siellä.

Japanissa useissa kaupungeissa on myös maanalainen (Chikatetsu) verkosto, joka on yksi parhaista tavoista liikkua tehokkaasti kaupungin sisällä.

Julkisissa kulkuneuvoissa kannattaa ottaa huomioon muut matkustajat, sillä kovaäänistä keskustelua, ruokailua, tai muuta äänekästä tai asiaa mikä aiheuttaa hajuja pidetään epäkohteliaana. Japanissa hajusteiden käyttäminen on myös epäkohteliasta, joten uikaa kotona kotona hajuvesissä, mutta jos hien haju on voimakasta, käyttäkää antiperspiranttia missä ei ole voimakasta hajua, kun olette ihmisten ilmoilla.
Junalaitureilla on yleensä portit junan ovien kohdalla, jonka edessä on kaistat joiden mukaisesti oletetaan, että ihmiset osaavat mennä jonottamaan. Kun ovet aukeavat, ensiksi junista pääsevät poistumaan matkustajat, ennen kun uudet matkustajat pääsevät sisälle.

Ravintolat

Japani on yksi ravintoloiden luvatuista maista, joten niitä on joka hintaluokkaan- muutamasta sadasta jenin annoksesta siihen asti, mitä on suostuvainen maksamaan.
Japanilaisissa ravintoloissa on oma etikettinsä, joka on hyvä osata ainakin pääpiirteittäin, että ei aiheuta ongelmia ja pahaa mieltä ympäristöön, eikä myöskään kerrytä vihamielisyyttä turisteja kohtaan.

Varsinkin halvemmissa ravintoloissa on yleistä että ravintolan ulkopuolella, tai aulassa on automaatti, millä tilaus hoidetaan ja usein myös maksetaankin. Näissä on usein myös englanninkielinen käännös, joten niitä on helppoa käyttää turistinkin.
Varsinkin pienemmissä baareissa käteinen on ainoa mahdollinen maksutapa ja joissakin näissä on myös rajaus, että palvelevat vain japanin kieltä puhuvia.

Noren 暖簾のれん

Kun ravintola aukeaa oven päälle ripustetaan verho eli noren, jossa on yleensä muutama pysty viilto helpottamaan kulkemista.
Yksinkertaisimmillaan noren on pieni kankainen verho, ilman koristeita, mutta yleensä siihen on kirjoitettu firman nimi, tai piirretty logo (tai mon tunnus), jolloin se toimii ravintolan "kasvoina". Kankaan lisäksi norenia on valmistettu bambusta, riisi oljesta, sekä muista sopivista materiaaleista. Noren pituudet vaihtelevat oven yläreunan peittävistä aina lähes maahan asti oleviin verhoihin. Noren alkuperäinen tarkoitus on varjostaa ja estää pölyn kulkeutuminen ravintolan sisälle.

Yleistä asiaa Japanista

Mon 紋もん

Mon tunnus on perinteinen sukujen käyttämä tunnus, mikä vastaa osittain eurooppassa käytettyihin vaakunoihin. Mon on voitu painattaa esimerkiksi lippuihin jolloin eri heimojen tunnistus on ollut helpompaa. Tunnusta on painettu myös vaatteisiin, huonekaluihin ja kyltteihin.
Mon historia alkaa Heian-kaudelta, kun aateliset alkoivat maalaamaan tunnuksia kärryihin. Tällä selvitettiin, että kenen kuului antaa tietä toiselle, kun nähtiin suoraan kuka oli vastassa ilman, että tarvitsi alkaa kysellä sitä.
Laajimmalle levinnyt mon on varmaan Mitsubishin yhtiö logo, joka on yrityksen perustajan Iwasaki Yatarōn valitsema.
Vaikka Japanilla ei virallisesti ole valtiollista mon tunnusta, käytetään keisarrillisen suvun kikumon tunnusta esimerkiksi Japanin passissa, sekä se on perinteisesti edustanut koko valtiota.

← Takaisin etusivulle